Heinoon Lottala

Lotta-Svärd Karkun paikallisosastoon kuuluva Heinoon kyläosasto haaveili omasta yhteisestä kokoontumispaikasta 1920-luvun lopussa. Alunperin oli tarkoituksena rakentaa oma talo, mutta pula-aika esti rahan- ja rakennusainekeräyksen loppuunsaattamisen. Kun maanviljelijä Pakanen ilmoitti myymänsä alakansakouluksi rakentamansa talon vuonna 1931, talo ostettiin 23.10.1931 ja se sai nimekseen Lottala. Pieneen taloon alettiin heti suunnitella lisärakennusta. Lottien omistusaikana tehtiin juhlasali ja näyttämö. Lisärakennus ja korjaustyöt saatiin valmiiksi niin, että vuonna 1934 voitiin pitää tupaantuliaisjuhla.

Veistokoulu

Talvella 1936-1937 talolla oli veistokoulu. Kurssilla valmistettiin pääasiassa huonekaluja, höyläpenkkejä ym. Tietojen mukaan kurssilla oli runsas osanotto. Kurssilaiset saivat myös päästötodistuksen.

Sota-aika

Talvi- ja jatkosodan ajan talo toimi sotilaskeskuksena. Kun Lotta-Svärd -järjestö vuonna 1944 lakkautettiin, talo siirtyi Säästöpankin omistukseen.

Nuoriseurojen kukoistus

Nuorisoseurojen nousukausi alkoi heti sodan jälkeen ja talo annettiin paikallisen nuorisoseuran käyttöön. Vuokraa ei peritty, mutta sopimuksen mukaan taloa piti kunnostaa. Tällöin tehtiin mm. tiilikatto ja uudet uunit. Talolla pidettiin paljon iltamia, tansseja ja näyteltiin.

Sodan jälkeen talolla oli myös kutomakoulu. Kangaspuilla kudottiin koteihin uusia tekstiilejä, vaatekankaita ja mattoja.

Maatalousnaiset

Heinoossa alkoi toimia Maamiesseura, alaisenaan Maatalousnaiset (perustettu vuonna 1945). Vuonna 1967 Maatalousnaisista tuli itsenäinen Heinoon Maatalousnaiset ry.

Maatalousnaisten toimintaan on vuosien saatossa kuuluneet ompeluseurat, äitienpäiväjuhlat yhdessä Nuorisoseuran kanssa, hautausmaan hoito sekä iltamien järjestäminen. Kurssitoimintaa on järjestetty sekä kädentaitojen ylläpitoa on vaalittu. Olympiavuonna 1952 myös urheilu oli kuvioissa mukana: vuoden jokaisena kuukautena oli käveltävä kymmenen kilometriä. Maatalousnaisilla on ollut myös paljon yhteistyötä seurakunnan kanssa.

Talkootyötä

Vuonna 1967 Säästöpankki lahjoitti Yhteistalon Heinoon Nuorisoseuralle ja Heinoon Maatalousnaisille. Talolla alkoi jälleen talkootyö. Keittiötä laajennettiin, ravintola ja eteinen maalattiin sekä salin hirsiseinä puhdistettiin ja maalattiin ulkopuolelta. Talolle asennettiin myös sähkölämmitys.

1970-luvulla alkoi nuorisoseurojen alamäki ja toiminta hiljeni. Toimintaa yritettiin pitää yllä mm. lasten tanhuharjoituksilla ja varoja kerättiin pitämällä tansseja. Yhteistalolla oli kysyntää juhlien pitopaikkana, mutta ongelmana oli, että talolla ei ollut kaivoa. Kaivo päätettiin rakentaa, mutta kun kaivo jouduttiin poraamaan 98 metrin syvyyteen, niin yhdistyksen rahat hupenivat. Talo rapistui, kunnes toiminta uudestaan piristyi 1990-luvulla.

1990-2002

Vuonna 1992 päätettiin Suomi 75 -vuotta merkeissä ryhtyä kunnostamaan vanhaa Lottalaa. Opetusministeriön ja Suomen Kotiseutuliiton avustuksilla, tukkikeräyksillä sekä lahjoituksilla tehtiin laajennusosa sekä peruskorjattiin rakennusta vuosina 1992-2002. Kiitos talkootyön sekä monen paikallisen pyyteettömän järjestön ja yksityisen avustuksilla saatiin mm. uusi peltikatto ja punamulta-ulkomaali, sosiaalitilat, toimiva ja tilava keittiö sekä uusittiin pääsisäänkäynti. Lisäksi kiinteistöteknisinä toimenpiteinä asennettiin taloon sähkölämmityksen tilalle vesikeskuslämmitys sekä keittiöön kohdepoistojärjestelmä. Saneeraus on pyritty tekemään vanhaa talonpoikaisperinnettä noudattaen.

1996 Kunniakirja

Kaunein ja toimivin seuratalo 1996 -kilpailussa Heinoon Yhteistalo sai kunniakirjan sekä toimintasarjassa että perinnesarjassa. Perinnesarjassa tärkeää oli rakennusperinteen vaaliminen sekä lähiympäristön säilyttäminen.

Tänään

Tänään voimme käyttää perinteikästä taloamme paikalliseen kylätoimintaan sekä vuokrata tilojamme erilaisiin juhlatilaisuuksiin sekä kurssi- ja näyttelytoimintaan.